Tapani Erling ja Markku Kosonen toteavat valtion tuottavuusohjelman vaativan toteuttajiltaan yhtä taidokasta luovimista kuin tämän honkaveistoksen tekeminen.

Työvoiman tarve: Pakkosiirtoa lännestä itään

Tullilaitoksen henkilöstön suurimpana murheena on työntekijöihin kohdistuvat siirtopaineet työvakanssien mukana lännestä Venäjän vastaisille tulliasemille. Tulliliiton puheenjohtaja Markku Kososen mukaan siirtopaineita on myös etelästä pohjoiseen eli Norjan rajalle.

Muutto on ongelma pitempään palvelleella henkilöstöllä, joka on vakiinnuttanut elämänsä työpaikan mukaan.

– Monet ovat sisäistäneet asian niin, että jos lännestä määrätään muutto itään, jäädään mieluummin kortistoon, kuin siirrytään, kertoo Kosonen väen tunnelmia.

Muutto-ongelmaa puidaan keskeisenä asiana Tulliliiton koulutuspäivillä Levillä. Muutospaineita on kasautunut etenkin valtion tuottavuusohjelmasta.

Paikalla oleva tullihallituksen pääjohtaja Tapani Erling kertoo, että tullin tehtäväkuvat ovat muuttaneet muotoaan ja EU:n myötä. Valvonnan, palvelujen ja läsnäolon tarve on kasvanut Venäjän ja Norjan vastaisilla tulliasemilla. Muuttamisongelmia ei ollut laitoksen piirissä niin pitkään kun, nuoria palkattiin töihin. He menivät sinne missä työtä oli tarjolla.

– Tuottavuusohjelman seurauksena ei väkeä enää palkata kuten aiemmin. Siksi muuttopaine kohdistuu nyt vakiintuneeseen väkeen, kertoo Erling.

Ei varaa vähennyksiin

Tullilaitoksen väkeä on vähentynyt eniten eteläisen tullipiirin alueelta. Väkeä on muuttanut eniten itäisen tullipiirin alueelle.

Tarvetta olisi väen lisäykseen myös Norjan vastaisella rajalla. Erlingin mukaan siellä ei ole varaa yhtään väen vähennyksiin, ilman että joudutaan sulkemisiin tai aukioloaikojen vähentämiseen.

– Aukioloaikoihin puuttuminen häiritsisi raja-asemien taloudellista toimintaa ja kauttakulkuliikennettä, muistuttaa Erling.

Kosonen kertookin, että pohjoisella rajalla työjärjestelyt aiheuttavat nytkin tuskaa. Työvuorolistat laaditaan ylityöluvuilla.

– Tämän ei pitäisi olla mahdollista, mutta kun väkeä ei ole enempää. Tähän on jouduttu sopeutumaan, hän toteaa.

Lapin työvoiman vahvuus on pyritty pitämään entisissä luvuissa. Erling kertoo, että esimerkiksi Tornioon on siirretty erilaisia laitoksen sähköisiä toimintamuotoja kuten puhelinvaihde, verotusasioita ja passituskeskus. Muutoksen vaativat näin työntekijöiltä uudelleensuuntautumista.

Erling ja Kosonen muistuttavat, että työntekijäjärjestö ja tullilaitos eivät ole asioissa vastakkain.

Vastassa on poliittiset päättäjät tuottavuusohjelmansa kanssa.