Kuva: Shutterstock

Valtion alalla sopimusneuvottelujen keskeisimmät teemat leikkaavat JHL:n yleisiä tavoitteita. Suurimmat odotukset liittyvät palkankorotusten tasoon, mutta työnsarkaa riittää myös työn ja yksityiselämän yhteensovittamisessa sekä työhyvinvoinnin teemoissa.

Nykyisen valtion virka- ja työehtosopimuksen voimassaolo päättyy kuluvan vuoden maaliskuun lopussa ja sopijaosapuolet ovat käynnistämässä uuden sopimuksen neuvotteluja.

Lähtökohdat kierrokselle ovat jälleen hieman erilaiset kuin edellisillä kierroksilla. Viimeksi (vuonna 2018) solmitussa sopimuksessa tärkeintä oli sitä edeltäneen traumaattisen kilpailukykysopimuksen (ns. kiky) jälkeen palata palkankorotusten tielle. Viimeksi tekstimuutosten määrä jäi vähäiseksi, voisi sanoa jopa olemattomaksi. Nyt käytävissä neuvotteluissa olisi JHL:n mielestä aktiivisemmin otettava asialistalle sopimusten sisällön kehittäminen. Työelämän laatu ja tuloksellisuus edellyttävät työehtojen päivittämistä tähän päivään. Tuomme aiempien kierrosten tapaan pöytään valtion pääsopijajärjestöjen (JHL, JUKO, Pro) yhteisen tavoitepaperin, mikä antaa hyvän selkänojan ajaa yhdessä palvelussuhteen ehtojen kehittämistä. Tässä kirjoituksessa käyn läpi pääpiirteissään millaisilla tavoitteilla neuvottelupöytään asetumme.

Eniten huomiota neuvotteluissa ja tuloksessa saa palkankorotusten taso. Ehdoton lähtökohtamme on, että palkan ostovoimaa on parannettava ja se edellyttää vähintään teollisuudessa tehdyn sopimuskierroksen päänavauksen tasoisia korotuksia. Kyse on ostovoiman lisäksi myös valtion kilpailukyvystä ja houkuttelevuudesta työnantajana.

Tämän neuvottelukierroksen erityispiirre kaikilla aloilla on kiky-sopimuksessa sovitun työajanpidennyksen (24 tuntia vuodessa) kohtalo jatkossa. Valtiollakin lähdemme neuvotteluissa poistamaan tätä pidennystä ja palaamaan kikyä edeltäneeseen säännöllisen työajan pituuteen ilman, että sillä on vaikutusta palkankorotusten tasoon. Teollisuudessa saatiin vuoden alussa näiden tuntien poistosta päänavaus, eikä julkisella puolellakaan voi näin ollen ajatella lisätuntien jatkamista.

Työajat ovat työehtojen keskeisiä asioita ja valtion työaikasopimus kaipaisi mielestämme täysremonttia. Työn tekemisen tavat ja organisointi elävät ja kehittyvät ajassa ja niin tulisi elää myös työn pelisääntöjen. Myös työnantajan houkuttelevuus vaatisi uusia joustoelementtejä. Valitettavasti valtiovarainministeriön ote muutosten pohdintaan tämän sopimuskauden aikana on ollut passiivista ja kokonaisuudistuksen tekeminen vaatisi aktiivista työskentelyä sopimuskaudella. Tuomme kuitenkin pöytään tavoitteita liittyen työaikojen joustoihin, työmatkustamiseen sekä työ- ja yksityiselämän yhteensovittamisen helpottamiseen.

Perhe-elämän tukemiseksi isyysvapaan palkallisen ajan pidentäminen sekä tilapäisen hoitovapaan lapsen ikärajan nostaminen ovat konkreettisia tavoitteita, joissa valtio jäi viime kierroksella jälkeen kunta-alan tasosta. Syntyvyyden laskun pysäyttäminen on iso yhteiskunnallinen kysymys ja olisi perin outoa, jos valtio ei etenisi näissä kysymyksissä.

Lisäksi meillä on tavoitteissamme suuri määrä erilaisia muista yksityiskohtaisia tavoitteita, joilla puututtaisiin arjessa ilmenneisiin työpaikoilla hiertäviin työehtojen epäkohtiin. Henkilöstön aseman kannalta on myös tärkeää kehittää luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen asemaa ja toimintaedellytyksiä, he ovat jokapäiväisen edunvalvonnan ytimessä.

Totean lopuksi vielä selvyyden vuoksi, että jo päättyvässä sopimuksessa vahvistettiin se, että kikyssä kolmeksi vuodeksi sovittu julkisen sektorin lomarahaleikkaus päättyi viime kesänä maksettuihin lomarahoihin. Se asia ei siis neuvottelupöydässä ole puitavana ja ensi kesän lomarahat maksetaan vuosilomasopimuksessa sovitulla tavalla ”täytenä”.

Olemme valtion pääsopijoina valmistautuneet yhdessä myös siihen, että neuvotteluja tukemaan voidaan tarvita järjestöllisiä toimia. Työtaistelusuunnitelmaa on sorvattu huolella niin, että järjestöt toimivat tarvittaessa yhteisen suunnitelman mukaan. Toki toivomme aina, ettei lakkoasetta tarvitse käyttää, mutta tiukassa paikassa sen on oltava työkalupakissa. Tätäkin ajatellen kannustan jäsenkuntaa seuraamaan aktiivisesti neuvottelutiedotustamme verkkosivuillamme ja sosiaalisessa mediassa.

Artikkelin kirjoittaja Kristian Karrasch on JHL:n julkisten sopimusalojen neuvottelupäällikkö. Vapaa-ajan harrasteisiin kuuluu monenlainen liikunta, maailmanmatkailu ja turkulaisen Tuto Hockeyn intohimoinen kannattaminen.

Seuraa kirjoittajaa Twitterissä: @KarraschKri