Kuntien, valtion, kirkon ja Kelan henkilöstöä koskevat kolmikantaiset eläkeneuvottelut on saatu sosiaali- ja terveysministeriön (STM) johdolla päätökseen. Julkisen alan eläkeuudistus noudattelee jo aiemmin sovittua yksityisten alojen eläkeuudistusta. Myös julkisella sektorilla alinta vanhuuseläkeikää on tarkoitus nostaa nykyisestä 63 vuodesta vuonna 1955 ja sen jälkeen syntyneillä. Eläkeikä nousisi asteittain kolme kuukautta jokaista syntymävuosiluokkaa kohden, kunnes se on 65 vuotta. Vuonna 1962 syntyneet olisivat ensimmäinen ikäluokka, jolla eläkeikä on 65 vuotta.
Kun 65 vuoden eläkeikä on saavutettu, eläkeiän alaraja sidottaisiin elinajanodotteeseen niin, että osa eliniän pitenemisestä käytettäisiin työssäoloon. Eläkeikää nostettaisiin enintään kahdella kuukaudella vuodessa. Ensimmäisen kerran tämä tarkistus tehtäisiin vuonna 1965 syntyneiden eläkeikään.
JHL: Palkansaajajärjestöt vastustavat ammatillisten eläkeikien nostoa
Eläkettä karttuisi jatkossa kaikille 1,5 % palkasta, ja nykyisistä ikään sidotuista karttumaprosenteista luovuttaisiin. Poikkeuksena olisivat kuitenkin 53-62-vuotiaat, joille eläkettä karttuisi 1,7 prosenttia vuoden 2025 loppuun saakka. Eläke karttuisi nykyistä suuremmista ansioista, kun työntekijän eläkemaksua ei enää vähennettäisi palkasta eläkettä laskettaessa.
Osa-aikaeläke eläkemuotona lakkautettaisiin ja korvattaisiin osittaisella varhennetulla vanhuuseläkkeellä. Uusi työuraeläke antaisi 63 vuotta täyttäneelle mahdollisuuden jäädä eläkkeelle ennen vanhuuseläkeikää, jos hän on tehnyt vähintään 38 vuotta rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavaa työtä. Työuraeläkkeen myöntämisedellytykset määriteltäisiin laissa.
Kuntien, valtion, evankelis-luterilaisen kirkon ja Kelan nykyiset neljä eläkelakia yhdistettäisiin yhdeksi julkisten alojen eläkelaiksi. Julkisten alojen eläketurvan toimeenpanosta huolehtisi Keva.
Valtion ja kuntien palveluksessa on yli puoli miljoonaa suomalaista.
Myös ammatilliset eläkeiät nousevat, henkilökohtaiset eläkeiät eivät
Ennen vuotta 1989 julkisilla aloilla oli käytössä erilaisia yleistä eläkeikää alempia ammattikohtaisia eläkeikiä. Aiempien eläkeuudistusten yhteydessä julkisen sektorin työnantajan palveluksessa olleet ihmiset ovat valinneet joko oman ammatillisen eläkeikänsä säilyttämisen tai siirtymisen yleiseen eläkeikään. Eläkeuudistus nostaa myös ammatillisen eläkeiän valinneiden eläkeikää vuonna 1955 ja sen jälkeen syntyneillä. Ammatillisen eläkeiän nosto koskee noin 8500 ihmistä, joista suurimmalla osalla eläkeikä nousisi korkeintaan yhdeksän kuukautta. Enintään ammatillinen eläkeikä nousisi kaksi vuotta.
Julkisella sektorilla on vielä käytössä myös vanhoja henkilökohtaisia eläkeikiä. Ne ovat jo nyt pääosin korkeampia kuin vanhuuseläkkeen nykyinen alaraja, joten niitä ei uudistuksessa nosteta.
Sotilailla on oikeus eläkkeeseen pääsääntöisesti 55-vuotiaana. Koska ikä on huomattavasti alempi kuin yleinen eläkeikä, myös sotilaiden eläkeikää nostettaisiin samojen periaatteiden mukaan kuin muitakin eläkeikiä. Sotilaiden eläkeikä nousisi enintään kahdella vuodella. Eläkeiän muutos koskisi noin 10 000 sotilasta.
Kaikki työeläkeuudistukseen liittyvät hallituksen lakiesitykset on tarkoitus antaa eduskunnalle loppukesästä, ja uudistus tulisi voimaan vuoden 2017 alusta. Uudistus ei koske jo maksussa olevia eläkkeitä eikä ennen vuotta 2017 karttuneita eläkkeitä. Uusi eläkeikä koskee vain vuonna 1955 ja sen jälkeen syntyneitä.
Lisätietoja:
hallitusneuvos Erik Strömberg, p. 02951 63190, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.