SAK:n uutiskirje – Tällainen on kilpailukykysopimus

Tällainen on kilpailukykysopimus

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt pääsivät neuvottelutulokseen kilpailukykysopimuksesta maanantaina. SAK ottaa sopimukseen kantaa maanantaina 7. maaliskuuta, kun ammattiliittojen hallinnot ja maan hallitus ovat käsitelleet neuvottelutuloksen.

Sopimuksen tavoitteena on lisätä talouskasvua ja luoda uusia työpaikkoja. Kilpailukykysopimus neuvoteltiin tilanteessa, jossa vaihtoehtona olivat eri palkansaajaryhmiin ja aloihin epätasaisesti kohdistuvat hallituksen yksipuoliset päätökset ja 1,5 miljardin euron suuruiset lisäleikkaukset.

Kilpailukykysopimus lyhyesti
Vaihtoehtoiset aikataulut sopimuksen hyväksymisen ja hylkäämisen varalta
Ammattiliittojen hallintojen kokouksia

Sopimisen tie paras ratkaisu

SAK:n pääekonomisti Olli Koski pitää sopimisen tietä muihin vaihtoehtoihin verrattuna parhaana mahdollisena ratkaisuna. Palkansaajilla on valittavanaan vain huonoja vaihtoehtoja.

Suomen talous ei tällä hetkellä voi hyvin ja jotain on tehtävä. Kilpailukykysopimus sisältää ainekset talouden takalukon avaamiseen, Koski kirjoittaa Uusi kulma -blogissa.

Miksi kilpailukykysopimus?

SAK avaa maahanmuuttajien työsuhdeneuvonnan

SAK neuvoo maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä työelämän kysymyksissä maaliskuusta alkaen. Lakimies antaa työsuhteiseen liittyviä neuvoja puhelimitse ja sähköpostitse, myöhemmin myös asiakaspalvelupisteessä.

– Tämä on ensimmäinen ulkomaalaistaustaisille työntekijöille tarkoitettu matalan kynnyksen neuvontapalvelu, joka tarjoaa maksuttomia lainopillisia työelämäneuvoja, SAK:n maahanmuuttoasioiden asiantuntija Eve Kyntäjäsanoo.

SAK:n tiedote

https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=1497410” src=”https://gallery.mailchimp.com/b7d4ab745647d2bb0a74d04b5/images/d7f24e8f-e4b6-4bc9-a408-980ecc118e86.jpg” width=”176″ class=”mcnImage” style=”outline: none; vertical-align: bottom; max-width: 195px;”>

Oma ilmoitus sairauspoissaoloissa lisää luottamusta

Sairauspoissaolo omalla ilmoituksella ilman lääkärintodistusta vähentää turhia lääkärissäkäyntejä ja säästää aikaa, vaivaa ja rahaa kaikilta osapuolilta. Samalla yhteydenpito alaisten ja esimiesten välillä lisääntyy, ilmenee Työterveyslaitoksen tutkimuksesta.

– Omailmoituskäytäntö perustuu työnantajan ja työntekijän väliseen luottamukseen ja siihen, että valtaosa työntekijöistä toimii asiallisesti, SAK:n asiantuntijalääkärin Kari Haring painottaa.

SAK:n uutinen