TULLILIITTO RY
Tulliliitto ry on perustettu vuonna 1906 (Tullimiesliitto ry), se on Tullin ensimmäinen ammattijärjestö ja suurin sitoutumaton henkilöstöjärjestö Tullissa.
Tulliliitto on SAK:n jäsenliitto ja JHL:n yhteisöjäsenliitto. Valtakunnallinen edunvalvonta toteutuu käytännössä keskusjärjestö SAK:n ja pääsopijajärjestö JHL:n toimesta, lisäksi JHL pääsopijajärjestönä solmii osaltaan Tulliliton jäseniä koskevat virkaehtosopimukset valtionsektorilla. Tulliliitto neuvottelee Tullityönantajan kanssa ns. mahdolliset sopimuksessa olevat järjestelyvaraerät paikallisesti.
Tulliliittoon kuuluu 12 paikallista jäsenosastoa ja liiton toimintaa valvoo ja ohjaa jäsenosastoista koostuva 26 henkilön edustajisto. Edustajisto käyttä Tulliliiton ylintä päätösvaltaa Liiton päivittäistoimintaa hoitaa edustajiston kolmen vuoden välein valitsema liittohallituksen puheenjohtaja ja 10 hengen liittohallitus.
Tulliliiton tarkoituksena on sääntöjensä mukaan toimia mm. jäsenten taloudellisen, oikeudellisen ja yhteiskunnallisen aseman parantamiseksi, sekä ammatillisen ja henkisen tason kohottamiseksi. Tulliliitto haluaa myös edistää, että kaikkia työntekijöitä kohdellaan yhdenvertaisuusperiaatteella ottaen huomioon tasa-arvo.
Tulliliitto kuuluu yhteisöjäsenenä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n. JHL:llä on neuvottelu- ja sopimusoikeudet mm. valtion palveluksessa olevia koskevasti valtiotyönantajan kanssa.
JHL kuuluu jäsenliittona Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:n.
Keskusjärjestöjensä hallinnossa ja valmisteluelimissä Tulliliitto vaikuttaa siellä, missä sen jäsenistön työolojen kehittämisen periaatteista neuvotellaan ja palvelusuhteen ehdoista sovitaan.
Tulliliitto huolehtii siitä, että sen jäsenistöä koskevat tarpeet ja erityiskysymykset ovat tiedossa, kun valtion henkilöstön palkka-, työaika-, matkakustannusten korvaus- ym. asioista neuvotellaan ja virka- tai työehtosopimuksista sovitaan.
Valtion virka- ja työehdot 2025-2028
Tullilaitoksessa Tulliliitolla on itsenäinen sopimusoikeus jäsentensä osalta työnantajan kanssa, kun tarkentavia virkaehtosopimuksia tehdään keskustason sopimuksen soveltamisesta, uuden palkkausjärjestelmän palkoista tai työehtosopimuksista.