Tulliliiton edustajisto kokoontui Helsingissä 24.5.2011
Kutsuvieraiden ja Markku Kososen puheenvuorot lyhennelmänä.
Valtiovarainministeriöstä hallinto- ja kehitysjohtaja Päivi Nerg kertoi tervehdyspuheessaan, että VETO-asia on ollut hallitusneuvotteluissa esillä, mutta myös Tullin rakenneuudistus ja VETO-asian kokonaistarkastelu on nostettu pöydälle. Päivi Nerg kertoi myös, että työhyvinvointia ja työssä jaksamista on alettu pitää tärkeänä tekijänä tuottavuusohjelman ohessa. Hän kiitti Tullia siitä, että VM:n hallinnonala ”pelastui” tällä erää tuottavuusohjelman kurimuksesta pitkälti Tullin ansioista, koska Tulli on onnistunut painamaan oman HTV-lukunsa jopa alle sen, mitä tuottavuusohjelma Tullilta edellytti.
JHL:n puheenjohtaja Tuire Santamäki-Vuori kertoi omassa puheenvuorossaan, että JHL vastustaa yksiselitteisesti nykymuotoista tuottavuusohjelmaa ja esitti pelkonsa siitä, että nyt kun Tulli tosiaan painoi HTV-lukunsa jopa pienemmiksi kuin mitä tuottavuusohjelma edellytti, olisi siitä seurauksena, että Tullilta vaadittaisiin jatkossa vielä suurempia vähennyksiä. Santamäki-Vuoren mukaan Tullin budjettikehystä saatiin helpommaksi vuodelle 2012 ja HTV-asiat sovittua vuoteen 2015 asti pitkälti siksi, että Tulli venytti itseään tuottavuusohjelmassa vaadittua suurempiin suorituksiin.
Ylijohtaja Jarkko Saksan mukaan Tulli on vähentänyt kolmessa vuodessa 300 HTV:tä ja jos vielä vähennetään lisää, näkyvät seuraukset suoraan kansantaloudessa. Tulli hoitaa kaikkien ministeriöiden hallinnonaloihin kuuluvia tehtäviä ja kantaa valtion kassaan 9 miljardia euroa rahaa. Saksa sanoi, että ”VETO-harjoituksessa” esitetyt hyödyt ja toiminnan tehostumiset sekä rahan säästö ovat luulottelua ja niitä ei mitenkään ole kyetty osoittamaan. Tulli haluaa olla muutoksen tekijä, ei muutoksen kohde. Tuottavuusohjelma ei mahdollista sellaista pitkäjänteistä ja määrätietoista toimintojen kehittämistä, johon tullilaitos haluaa panostaa. Tullilla on yhteiskuntaa suojaava ”verkko”, jota ei enää enempää pidä repiä. Jo nyt on palveluissa ”pullonkauloja”, jotka entisestään kaventuessaan haittaavat suoraan Suomen ulkomaankauppaa. Saksa sanoi, että ns. UK-malli, johon usein viitataan ja vedotaan, ei ole rohkaiseva. Tällä hän tarkoitti Britanniassa käyttöön otettua ns. Border Agency -mallia, jossa verottajalle on siirretty paljon sille perinteisesti kuulumattomia tehtäviä. Järjestelmä ei toimi pääasiassa siksi, että ko. mallissa valvonta on jäänyt huomioimatta. Tullin verotus liittyy tavaraan ja perustuu nimenomaan tavaraluokitukseen. Tähän ei osaamista ole Suomessa muilla viranomaisilla kuin Tullilla.
Saksa myös kritisoi sitä, että Tullilla teetetään koko ajan lisää töitä, mutta sitä ei huomioida mitenkään resursoinnissa. Esimerkiksi 1.1.2011 alkaen käyttöön otettu turvatietojen ilmoittamisvelvoite työllistää Tullia merkittävästi ilman, että asiaa huomioitiin laitoksen resursseissa mitenkään.
Hallintojohtaja Hannu Lappi korosti puheessaan, että Tulli on ainoa virasto VM:n alaisuudessa, jossa työskennellään 24/7 ja se tuo mukanaan omat haasteensa resurssointiin ja budjetointiin ja usein unohtuu ministeriössä. Lappi mainitsi myös laitoksen palkkauksesta yleisellä tasolla sen, että palkkatyöryhmään ei ole tehty ikinä yhtäkään tasa-arvoperusteista valitusta palkkausta koskien. Lappi arvosteli myös sitä, että laitos on joutunut irtisanomaan jo valmiiksi koulutettuja (määräaikaisia) tullilaisia. Tullimiehen kouluttaminen maksaa noin 100.000 euroa.
Tulliliiton puheenjohtaja Markku Kososen mukaan elinkeinoelämän etujärjestö yrittää ajaa VETO-raportin esitykset läpi sellaisenaan. Markku Kosonen totesi, että ministeri Tapani Töllin Tullille hankkima aikalisä on käytetty ja voimme vain odottaa, mitä hallitusohjelmaan kirjataan. Sinne voidaan kirjata ikuisuuslause hallinnon tehostamisesta, mutta mitään VETOon viittaavaakaan sinne ei pidä tulla. Tulliliitto on tehnyt asiassa kaiken voitavansa. Mikäli jollakulla on yhteyksiä kehen tahansa kansanedustajaan, nyt olisi oikea aika vedota heihin Tullin tehtävien säilyttämisen puolesta. Taustamateriaalia on saatavissa esim. liittohallitukselta.
Kokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset asiat, varsinaisia henkilövalintoja ei ollut. Sääntömääräisistä asioista mainittakoon, että Tulliliiton tilinpäätös jäi ensimmäisen kerran alijäämäiseksi. Tilikauden tappio johtui Ylläspirtin erittäin perusteellisesta remontista ja irtaimiston uusimisesta.
Edustajistossa keskusteltiin laajasti Tallinnan vuokrahuoneiston pitämisestä. Huoneiston käyttöaste on laskenut alkuvuosista ja edustajisto valtuutti liittohallituksen päättämään huoneiston vuokra-ajan jatkamisesta.
Edustajistolle tehdyistä aloitteista hyväksyttiin kaksi Lapin Tullimiesten aloitetta ja kuusi Läntisen tullipiirin yhdistysten aloitetta. Edustajisto myönsi hopeisen ansiomerkin viidelle esitetylle jäsenelle.
Edustajisto päätti siirtää liiton tilintarkastuksen tilintarkastustoimistolle (Tilintarkastusrengas Oy) uudistetun yhdistyslain mukaisesti.
Kokouksen lopuksi julkaistiin edustajiston kannanotto Tullin tehtävien säilyttämisen puolesta.
Ritva Uusi-Eskola-Kärnä
sihteeri