Voimassaolon alku: 16.09.2024 15:27:59

1§
Nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Tulliliitto ry, Tullförbundet rf ja sen kotipaikkana on Helsingin kaupunki, jossa yhdistyksen hallitus sijaitsee. Yhdistyksestä käytetään näissä säännöissä nimitystä liitto.

2§
Tarkoitus

Liiton tarkoituksena on koota yhteen tullilaitoksen palveluksessa olevan henkilökunnan ja liiton henkilökunnan ammatillisia yhdistyksiä, joista käytetään näissä säännöissä nimitystä osasto sekä toimia osastojensa jäsenten palkkauksellisen, oikeudellisen ja yhteiskunnallisen aseman parantamiseksi sekä ammatillisen ja henkisen tason kohottamiseksi.

Tulliliitto on puolueisiin sitoutumaton.

Tarkoituksensa saavuttamiseksi liiton tehtävänä on:

1) edistää henkilöstön järjestäytymistä osastoihin

2) parantaa tullihenkilöstön palkkaus-, työ- ja oikeudellisia oloja

3) tehdä esityksiä sosiaalisen lainsäädännön korjaamiseksi sekä tehdä virkaehtosopimuksia

4) antaa eräissä tapauksissa oikeusavustusta jäsenilleen liittohallituksen päätöksellä

5) tiedottaa toiminnastaan osastoille ja niiden jäsenille sekä toimeenpanna järjestöllistä koulutusta.

6) ylläpitää lomapaikkoja jäsenistön käyttöön

7) Liitto voi hallita ja omistaa irtainta ja kiinteää omaisuutta sekä perustaa rahastoja ja säätiöitä.

Toimintansa tukemiseksi liitto voi vastaanottaa avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja, toimeenpanna arpajaisia ja rahankeräyksiä sekä harjoittaa kioski-, ravintola- ja majoitustoimintaa. Liitto voi harjoittaa elinkeinotoimintaa, joka välittömästi liittyy sen tarkoituksen toteuttamiseen.

3§ Liittyminen
1) Liittoon voi liittyä jokainen Suomessa toimiva tullihenkilökunnan ja liiton henkilökunnan muodostama rekisteröity yhdistys, joka hyväksyy liiton tarkoituksen ja toimintaperiaatteet sekä sitoutuu noudattamaan näitä sääntöjä ja liiton hallintoelinten päätöksiä.

2) Liittymisanomus on tehtävä kirjallisesti liittohallitukselle ja samalla on jätettävä osaston säännöt sekä kaikki ne asiakirjat, joita liittohallitus pitää välttämättömänä selvyyden saamiseksi liittoon pyrkivästä osastosta.

3) Jos liittohallitus hylkää liittymisanomuksen, voi asianomainen osasto vedota kirjallisesti lähinnä seuraavaan varsinaiseen edustajiston kokoukseen, jolla on asiassa lopullinen ratkaisuvalta.

4§
Eroaminen ja erottaminen

1) Osasto voi erota liitosta ilmoittamalla siitä kirjallisesti liittohallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla eroamisestaan edustajiston kokouksessa.

2) Osasto voidaan erottaa:

a) jos osaston havaitaan toiminnallaan vahingoittavan liiton toimintaa tai työskentelevän vastoin näitä sääntöjä tai edustajiston kokouksen päätöksiä,

b) osaston erottamisen ratkaisee liittohallituksen esityksestä edustajiston kokous. Liittohallituksen tulee erottamisehdotuksestaan ilmoittaa hyvissä ajoin asianomaiselle osastolle, jolla on oikeus lähettää edustajiston kokoukseen edustaja tai laatia kokoukselle kirjallinen vastine.

3) Eronnut tai erotettu osasto menettää kaikki oikeutensa liitossa. Samalla raukeavat kaikki velvollisuudet joihin osasto liittyessään sitoutui.

4) Kun osasto eroaa tai erotetaan, voivat ne jäsenet, jotka haluavat ja jotka eivät ole syypäät osaston eroamiseen tai erottamiseen, liittyä johonkin toiseen tullihenkilökunnan muodostamaan liiton osastoon, jossa he säilyttävät jäsenoikeutensa koskemattomina.

5) Jos jonkun osaston jäsen on rikkonut liiton sääntöjä tai liiton hallintoelinten päätöksiä, toiminut liiton tarkoitusperien vastaisesti, esiintynyt tai toiminut ammattikunnan mainetta alentavasti, voi liittohallitus kehottaa asianomaista osastoa erottamaan tällaisen jäsenen. Ellei osasto noudata liiton kehotusta, voi liitto erottaa tällaisen osaston jäsenyydestään

6) Eläkkeelle jääneen jäsenen tulee erota liitosta eläköitymisvuoden lopussa.

7) Eläkkeelle jäänyt säilyttää liiton jäsenedut sen vuoden loppuun jolloin jäi eläkkeelle.

5§
Jäsenmaksut

1) Osastojen jäsenet suorittavat jäsenmaksua varsinaisen edustajiston kokouksen vuodeksi kerrallaan päättämän prosenttiosuuden siitä palkasta,josta veron ennakkoperintä suoritetaan tai tulisi suorittaa.

2) Osastojen toimintakulujen peittämiseksi liitto palauttaa osastoille edustajiston kokouksen määräämän prosenttiosuuden jäsenmaksuista.

3) Edustajiston kokouksella on oikeus päättää ylimääräisestä jäsenmaksusta, jonka suuruus ei kuitenkaan saa nousi varsinaista jäsenmaksua suuremmaksi. Ylimääräisen jäsenmaksun kantoajan ja -tavan päättää liittohallitus.

4) Jäsenmaksu alenee tai lakkaa perintäjärjestelmästä johtuen ilman eri päätöstä.

6§
Osastojen velvollisuudet

Liiton jokaisen osaston velvollisuutena on:

1) antaa liitolle kalenterivuoden päätyttyä ja viimeistään seuraavan vuoden maaliskuun 31 päivään mennessä kertomus osaston toiminnasta ja taloudellisesta asemasta kaikkine niine tietoineen, joita liittohallitus pitää välttämättömänä,

2) lähettää liittohallitukselle jäljennökset kaikista osaston kokousten pöytäkirjoista,

3) tiedustella liittohallituksen mielipidettä mahdollisista järjestöllisistä toimenpiteistä. Jos aiotut toimenpiteet eivät ole lain, liiton sääntöjen, edustajiston kokousten, liiton yhteisen eikä
toisten osastojen etujen vastaisia, tulee liittohallituksen tällöin antaa suostumuksensa. Liittohallituksen kannan ollessa kielteinen voi osasto saattaa asian varsinaisen edustajiston kokouksen ratkaistavaksi.

7§
Liittohallitus

Liiton toimintaa johtaa ja valvoo varsinaisen edustajiston kokouksen kolmeksi vuodeksi kerrallaan valitsema liittohallitus, johon kuuluu puheenjohtaja, josta käytetään nimitystä liiton puheenjohtaja sekä kymmenen (10) muut varsinaista ja kymmenen (10) henkilökohtaista varajäsentä.

8§
Liittohallituksen tehtävät Liittohallituksen tehtävänä on:

1) valita keskuudestaan varapuheenjohtaja, josta käytetään myös nimitystä liiton varapuheenjohtaja

2) hoitaa liiton toimintaa, taloutta ja hallintoa huolella ja harkiten yhdistyslain, liiton sääntöjen, edustajiston kokousten päätösten mukaan,

3) valita keskuudestaan tai palkata talousarvion puitteissa liitolle sihteeri, taloudenhoitaja ja muut tarvittavat toimihenkilöt,

4) vastata toiminnastaan ensisijaisesti edustajiston kokoukselle,

5) edustaa liittoa ja valita edustajat keskusjärjestöihin ja niiden kokouksiin, ellei edustajiston kokous ole päättänyt asiasta,

6) kutsua edustajiston kokous koolle

7) hyväksyä uudet jäsenet ja pitää jäsen luetteloa.

9 §
Edustajiston puheenjohtajalla tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajalla on liittohallituksen kokouksissa puhe- ja esitysoikeus.

Päätökset liittohallituksen kokouksissa tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä ja äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni.

Liittohallitus on päätösvaltainen, jos puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä viisi liittohallituksen jäsentä on kokouksessa saapuvilla. Varsinaisen jäsenen estyneenä ollessa tulee henkilökohtainen varajäsen hänen tilalleen. Liittohallitus voi kokoontua puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta tarpeen vaatiessa tai jos kolme liittohallituksen jäsentä sitä vaatii.

Tulliliiton kokouksiin (sisältäen edustajiston, liittohallituksen, työvaliokunnan ja liiton päivittäistoiminnan) voi osallistua myös postitse, tietoliikenneyhteyksien tai muun teknisen apuvälineen avulla. Tulliliitto voi arkistoida lainmääräämät yhdistysdokumentit paperisena ja tai sähköisenä versiona.

Liittohallitus asettaa keskuudestaan 4 jäsenien työvaliokunnan toimeenpanemaan liittohallituksen päätöksiä ja valmistelemaan asioita alustavasti liittohallitukselle. Työvaliokunta on vastuussa liittohallitukselle toiminnastaan.

10 §
Edustajiston kokous

Päätäntävaltaa liiton asioissa käyttää liiton kokous, jota näissä säännöissä kutsutaan edustajistoksi. Liiton varsinaisen edustajiston kokous pidetään vuosittain I vuosipuoliskon kuluessa.

Ylimääräinen edustajiston kokous kutsutaan koolle jos edustajisto niin päättää, jos liittohallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai kun kolme tai useampi osasto, joiden yhteinen jäsenmäärä edustaa vähintään yhtä kolmasosaa (1/3) osastojen kokonaisjäsenmäärästä, erityisesti ilmoitettua asiaa varten sitä kirjallisesti pyytää.

11 §
Edustajiston valintakokous

Osasto valitsee tulevaksi kolmivuotiskaudeksi liiton edustajiston kokoukseen yhden (1) edustajan ensimmäistä alkavaa kolmeakymmentäkahdeksaa (38) jäsentään kohti, sekä riittävän määrän yleisvaraedustajia, kuitenkin vähintään edustajamäärän mukaan, jos yleisvaraedustajalistan henkilöt loppuvat voi yhdistys lähettää valtakirjalla nimeämänsä edustajan edustajistonkokoukseen.

Yksittäisellä osastolla voi kuitenkin olla korkeintaan alle puolet edustajiston kokonaisjäsenmäärästä. Ennakkoilmoituksen yhteydessä liittohallituksen on ilmoitettava osastoille, kuinka monta edustajaa ne saavat liiton edustajiston kokoukseen viimeksi tapahtuneen jäsenmaksusuorituksen perusteella.

Edustajiston kokouksen edustajaksi ja heidän yleisvaraedustajikseen valittujen tai valtakirjalla osallistuvien edustajien henkilöiden nimet ja osoitteet on ilmoitettava liitolle vähintään kuukautta ennen edustajiston kokousta.

12§
Varsinaisessa edustajiston kokous Varsinaisessa edustajiston kokouksessa:

1) valitaan kokouksen virkailijat, todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.

2) esitetään liittohallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös edelliseltä toimintavuodelta sekä tilintarkastuskertomus

3) vahvistetaan tilinpäätös ja päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille.

4) vahvistetaan talouden linjaukset seuraavaksi toimintavuodeksi ja määrätään jäsenmaksujen suuruus seuraavaksi toimintavuodeksi.

5) päätetään liiton luottamustehtävissä maksettavista palkkioista vuosittain.

6) valitaan tulevaksi toimintavuodeksi tilintarkastusyhteisö.

7) päätetään toiminnan ja talouden suuntaviivoista seuraavaa toimintavuotta varten.

8) joka kolmas vuosi valitaan tulevaksi kolmivuotiskaudeksi liittohallituksen puheenjohtaja, jota kutsutaan liiton puheenjohtajaksi sekä kymmenen (10) liittohallituksen jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet, joiden tulee olla jonkin jäsenenä olevan osaston jäseniä.

9) joka kolmas vuosi valitaan edustajiston kokouksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja tulevaksi kolmivuotiskaudeksi

10) päätetään liittohallituksen ja osastojen esittämistä aloitteista ja asioista, jotka kokous yksimielisesti ottaa käsiteltäväkseen ottaen huomioon yhdistyslain 23 ja 24 §:n määräykset.

13 §
Edustajiston kokouksen määräajat

Varsinaisesta edustajiston kokouksesta on annettava osastoille kirjallinen ennakkoilmoitus vähintään 60 päivää ennen kokousta.

Kokouskutsu liiton varsinaiseen edustajiston kokoukseen on toimitettava osastoille ja kokousedustajille kirjallisesti viimeistään 14 päivää ennen kokousta. Kutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat.

Kutsu liiton ylimääräiseen edustajiston kokoukseen on toimitettava osastoille ja kokousedustajille kirjallisesti viisi päivää ennen kokousta.

Aloitteita liiton varsinaiselle edustajiston kokoukselle saavat tehdä osastot ja liittohallitus. Kokouksessa käsiteltäviksi tarkoitetut asiat on esitettävä liittohallitukselle kirjallisesti 30 päivää ennen kokousta.

Edustajiston kokouksen paikan ja ajan määrää liittohallitus.

14§
Päätäntävalta, puhe- ja esitysoikeus edustajiston kokouksessa

Edustajiston kokous on päätösvaltainen, kun se on sääntöjen tarkoittamalla tavalla kutsuttu koolle. Edustajiston kokouksessa liittohallituksen jäsenillä, liiton toimihenkilöillä ja tilintarkastajilla on puhe- ja esitysoikeus.

15§
Tilit ja niiden tarkastus

Liiton tilit päätetään kalenterivuosittain.

Liittohallituksen tulee jättää tilit tilintarkastajille viimeistään seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä.

Tarkastuksesta on tilintarkastajien viimeistään maaliskuun 30 päivään mennessä annettava liittohallitukselle perusteltu kirjallinen lausunto, jossa tulee ilmetä mahdolliset muistutukset ja
huomautukset. Samoin tulee ilmetä puoltavatko tilintarkastajat tili- ja vastuuvapauden myöntämistä ja tilinpäätöksen vahvistamista.

16§
Sopimusneuvottelut ja työtaistelut

Virka- ja työehtosopimusten hyväksymisestä päättää liittohallitus kuultuaan osastojen mielipidettä, mikäli se neuvottelutilanteen huomioon ottaen on mahdollista.

Mikäli sopimusneuvottelut eivät ole johtaneet sellaiseen lopputulokseen, jonka liittohallitus voi hyväksyä, voidaan kutsua koolle edustajiston kokous tai alistaa neuvottelutulos jäsenäänestykseen. Jäsenäänestykseen saavat ottaa osaa niiden osastojen jäsenet, joita asia koskee.

Päätöksen työtaisteluun ryhtymisestä tekee edustajiston kokous tai jäsenäänestyksen perusteella liittohallitus. Liittohallitus älköön tehkö päätöstä työtaisteluun ryhtymisestä, ellei kaksi kolmasosaa (2/3) jäsenäänestykseen osallistuneista sitä hyväksy.

Liittohallitus päättää työtaistelun lopettamisesta.

17§
Avustukset työtaistelussa

Työtaisteluun osallistuvalle liiton osaston jäsenelle voidaan myöntää avustusta sellaisissa työtaisteluissa, joista edustajiston kokous tai liittohallitus on tehnyt päätöksen. Avustuksen suoritustavasta ja -ajankohdasta päättää liittohallitus.

18§
Yleisiä määräyksiä

Liiton nimen kirjoittavat puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja jompikumpi yhdessä sihteerin, toimistonhoitajan tai taloudenhoitajan kanssa.

Edustajiston kokouksessa toimitetaan vaalit suljetuin lipuin, muut äänestykset avoimesti. Äänten mennessä tasan ratkaisee vaaleissa arpa, muissa äänestyksissä voittaa se mielipide,
jota puheenjohtaja kannattaa.

19§
Muutokset näihin sääntöihin tehdään varsinaisessa edustajiston kokouksessa ja vaaditaan niiden hyväksymiseen vähintään 3/4 enemmistö annetuista äänistä sekä, että sääntöjen muutoksesta on ollut kokouskutsussa maininta. Liiton purkamisesta on päätettävä kahdessa vähintään kahden kuukauden väliajoin pidetyssä, joko varsinaisessa tai ylimääräisessä edustajiston kokouksessa ja vaaditaan, että molemmissa kokouksissa on vähintään 3/4 enemmistöllä annetuista äänistä tehty yhtäpitävä purkamispäätös, ja että purkamisesta on kokouskutsussa mainittu.

Liiton purkautuessa siirretään sen varat sellaiselle oikeustoimikelpoiselle järjestölle, joka huolehtii liiton jäsenistön edunvalvonnasta.